Valitse sivu

Suuri kiitos äänestäsi numerolle 441

Arvoisa äänioikeuden käyttäjä. Suuri kiitos luottamuksesta, jota osoitit äänestäessä allekirjoitettua Aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla. Tällä kertaa äänimääräni ei riittänyt aluevaltuustoon, mutta sinne pääsi moni hyvä ehdokas.

Jatkan työtä Järvenpään kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkikehityslautakunnassa Järvenpään kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja asioiden hoitamisessa, että päätöksenteossa.

Hyvää jatkoa alkaneelle vuodelle!

 

Markku Tenhunen

 

Pelastustoimi ei saa unohtua

Pelastustoimi ei saa unohtua päätöksenteossa tulevissa valtuustoissa

 

Keski-Uudellamaalla tulee huolehtia siitä, että Vantaa ja Kerava eivät rohmua kaikkea rahoitusta. Rahoitus on turvattava nykyisille toimijoille sijaitsi päätoimipaikka missä hyvänsä.

Varsinaiseen vaalipäivään on vain muutamia päiviä. Keski-Uudellamaalla tulee pitää huoli siitä, että pelastustoimi saa jatkossakin riittävän budjetin palveluiden takaamiseksi. Valtakunnallisesti katsottuna meidän tulee muistaa, että pelastustoimi sisältää mm sopimuspalokunnat. Palokuntien rahoitus tulee turvata ja ehkä myös ”korvamerkitä” vähintään vuodeksi kerrallaan ehkö jopa pidemmälle ajalle tulisi varmistaa budjetti.

Ei ole hyvä myöskään se, jos pelastustoimi joutuu kilpailemaan sote puolen rahoitustarpeiden kanssa päätöksenteossa. Tästä lankeaa vastuu suoraan aluevaltuustoille, jotka nyt valitaan.

Ääni ihmiselle

Ennakkoäänestys on alkanut. Moni ei tiedä mistä aluevaltuusto tulee päättämään. Kuvaan tässä lyhyesti mistä aluevaltuusto päättää ja mitä asioita se tulee hoitamaan.

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen itsehallinnollinen alue, joka vastaa jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Keusote, eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen tulevat kuulumaan samat kunnat, kuin nykyiseen sote -kuntayhtymään: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.

  • perusterveydenhuoto
  • erikoissairaanhoito
  • sosiaalihuolto
  • lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • työikäisten palvelut
  • ikääntyneiden palvelut
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • vammaispalvelut
  • oppilas- ja opiskelijahuolto
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
  • pelastustoimi

Ennakkoäänestyspäivä on kotimaassa 12. – 18.1.2022 ja ulkomailla 12. – 15.1.2022

Aluevaalien ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.−18.1.2022 ja ulkomailla 12.−15.1.2022. Voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Ennakkoon voi äänestää Järvenpäässä seuraavissa paikoissa:

Prisma-keskus, Rantakatu 5, 04400 Järvenpää
arkisin klo 9–20, lauantaina klo 10–16, sunnuntaina klo 10–16

Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää
arkisin klo 9–20, lauantaina ja sunnuntaina klo 10–16

Koivusaaren koulu, Pietolankatu 48, 04440 Järvenpää
arkisin klo 14–18, lauantaina ja sunnuntaina klo 10–16

Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin.

Äänestäjällä on oltava mukanaan henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja. Jos sinulla ei ole tällaista asiakirjaa, voit hakea lähimmältä poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavaa maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Sitä hakiessasi tarvitset kaksi enintään kuusi kuukautta vanhaa passikuvaa.

 

https://www.jarvenpaa.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/osallistu-ja-vaikuta/aluevaalit/ennakkoaanestys

 

Mikä on Hyvinvointialueen kivijalka ja mistä se päättää?

Valtuuston tehtävät

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka päättää hyvinvointialueen Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Pelastustointa koskevista asioista. Saadaksemme toimivat palvelut on kiinnitettävä huomiota työhyvinvointiin ja siihen, miten työtä johdetaan.

Henkilökunnan palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota ja myös siihen, että käsiä on riittävästi.  Hallintoa ei tule paisuttaa, vaan pyrkiä tarjoamaan enemmän hyvinvointia.

Aluevaaleihin on lähtenyt ehdolle ilahduttavan suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Alan asiantuntemus auttaa päätöksenteossa varmasti. Valtuustokokoonpanossa ei kuitenkaan tule unohtaa palveluiden käyttäjien näkökulmaa. On tärkeää, että valtuustotasolla on myös edustettuna palveluiden käyttäjät, kuten ikääntyvä väestönosa ja muut kohderyhmät. Tätä on syytä äänestäjän miettiä valitessaan henkilön, jota aikoo äänestää. Äänestäjän on myös hyvä kiinnittää huomiota, siihen, miten ehdokas aikoo toimia palveluiden pitämiseksi lähellä ja järkevästi yhteistoimin yli kuntarajojen.

Aluevaalit ovat historialliset siinä mielessä, että nyt valittavat valtuustot eri puolilla maata ryhtyvät luomaan palveluille hyvinvointialuestrategian, hallintosäännön, talousarvion ja taloussuunnitelman, omistajaohjauksen periaatteet, konserniohjeen, liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet, varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet, että sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sekä palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleiset perusteet.

Edelleen valtuusto päättää myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävät asiakasmaksut sekä takaussitoumusten tai muiden takuiden antamisesta koskien ”toisen” velkaa.

Hyvinvointialueen valtuusto päättää niin ikään jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei toisin säädetä sekä luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, hyvinvointialueen tilintarkastajien valinnasta, tilivelvollisten nimeämisestä, hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta, sekä muista aluevaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Nähtäväksi jää minkälaisen rahoituksen valtio tulee budjetistaan myöntämään aluevaltuustojen käyttöön kullakin alueella. Yksi asia on varma, rahaa on jaossa rajallisesti. Tästä johtuen ehdokkaiden ei tule antaa turhia vaalilupauksia, vaan pyrkiä tekemään hyviä, harkittuja ja järkeviä päätöksiä taloudellisten reaaliteettien vallitessa.

Suomeen tarvitaan perhelääkärimalli takaisin

Käy allekirjoittamassa aloite osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9321

Perhelääkärimallin kokeilua pilottialueilla pysyvän hoitosuhteen ja laadun kehittämiseksi.
Aloitteen tavoitteena on perhelääkärijärjestelmän alueellisten pilottien kokeilu. Tällä voitaisiin purkaa terveydenhuoltojärjestelmien päällekkäisyyttä mm. työterveyden osalta ja varmistaa pysyvät hoitosuhteet.
Perustelut
Nopea pääsy lääkäriin on sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Hoidon jatkuvuus varmistaa laadun, tehokkuuden, tuo säästöjä sekä potilaiden kuolinriski pienenee. Kun molemmat osapuolet tuntevat toisensa, ei tarvitse perehtyä potilaan sairaushistoriaan eikä resursseja ja aikaa kulu turhiin tutkimuksiin. Vaihtuvat lääkärit kirjoittavat paljon lähetteitä ja tällainen ylihoito luonnollisesti nostaa terveydenhuollon kustannuksia.
Potilaat myös arvostavat pysyvää hoitosuhdetta. Viimeisten vuosien aikana jatkuvuus vastaanotoilla on kuitenkin vähentynyt. Potilaiden turvattomuus on lisääntynyt ja se synnyttää tarvetta lisäkäynteihin. Kuka on vastuussa hoidosta, jos lääkärit vaihtuvat tiuhaan?
Tutkitusti potilaat kertovat avoimemmin vaivoistaan ja elintavoistaan tutulle kuin alati vaihtuville lääkäreille. Tuntiessaan potilaan, voi lääkäri suunnitella yksilöllisempää hoitoa eikä aikaa kulu potilaan sairaushistoriaan tutustumiseen. Tutun lääkärin ohjeita noudatetaan myös paremmin. Jatkuva hoitosuhde kannustaa potilaita ottamaan vastuuta omasta terveydestään.
Terveyskustannuksista 80 % kertyy tällä hetkellä paljon palveluja tarvitsevista. Erityisesti heille pysyvä hoitosuhde olisi äärimmäisen tärkeää.
Omalääkärijärjestelmän kokeilu Suomessa 1985-1993
Suomessa toteutettiin 1985-93 Kelan rahoituksella kokeilu, jossa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat yleislääkärit vastasivat 40 000 potilaan perusterveydenhuollosta. Kokeilun perusteella lääkäriin pääsy nopeutui, hoidon jatkuvuus ja tyytyväisyys palveluihin paranivat sekä se oli kustannustehokasta. Jostain syystä tutkimusraportti kuitenkin haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.
Tulokset olivat hyviä ja kustannukset kohtuullisia, mutta poliitikot lopettivat kokeilun. Suomessa ei hyväksytty muuta kuin kuntiin sidottu järjestelmä.
Miten malli käytännössä voisi toimia?
Sote-keskuksen sisään voidaan rakentaa perhelääkärimalli. Muutama lääkäri ja hoitaja voivat perustaa yksikön. Perhelääkäri tekee myös ikävuositarkastuksia ja kontrollikäyntejä. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin. Aiemmissa omalääkärimalleissa oli kohtuullisen kokoiset vastuuväestöt, saatiin kokeneilla lääkäri-hoitaja-tiimeillä hyviä tuloksia aikaan: syntyi luottamus potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä, joka helpotti työntekoa.
Lääkäri voi itse päättää kuinka paljon potilaita ottaa listalleen ja potilaat voivat itse valita lääkärinsä. Omalääkärille voi tarvittaessa saada nopeasti ajan.
Lääkärit toimisivat yksityisinä ammatinharjoittajina. Tämä sopii erityisesti kokeneille lääkäreille.
Perhelääkärimallin yhteydessä voidaan kartoittaa perheen mahdollinen muu sosiaalisen tuen tarve. Perhelääkärien tehdessä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa, voidaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyyn puuttua tehokkaammin.

Rahoitus voisi tulla joko verotuksen tai sairausvakuutuksen kautta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9321